Pahoittelut, en muistanut kuvia räpsiä vaikka kamaerakin oli  mukana.

Maanantai alkoi mielenkiintoisissa tunnelmissa. Ensimmäisenä kun pääsin Stafemon halliin, mulle lyötiin kolvi käteen ja sanottiin:"Do Finnish welding" No minähän hitsasin koekapulaan pienan ja pomo katto huulipyöreänä vierestä, onnistui nimittäin aivan loistavasti :) Tästä seurasi se että mut sitten passitettiin suoraan hitsaustyömaalle jossa odotti koko päivän hitsuu urakka.

Koko päivän siis vain hitsasin ja kuuntelin musiikkia napit korvilla. Jutella ei paljoa voi sillä kukaan ei puhu Englantia, paitsi itse johtaja joka viihtyy vain toimistossaan. 9 tuntia ummikkona oleminen on yllättävän masentavaa sillä luonteeltani olen aikamoinen höpöttäjä.

Työpaikka yleensäkkin on aika erinlainen verrattuna suomeen: Kaikki on ikivanhaa, jopa työmiehet, taukoja on vain kaksi päivässä, missä vain saa tupakoida, kaljan kittaaminen töissä on normaalia, kahvia juodaan vain kerran päivässä pieni kupillinen, työturvallisuus on täysin vieras käsite ja laatuvaatimukset ovat naurettavan alhaisia.

Kun viimein pääsin hostellille, päätin pistäytyä kaupassa. Tottakai kauppareissultakin jäi jotain mainitsemisen arvoista: Kassan henkilökuntakaan ei puhu englantia Dx Koitappa siinä pyytää kuittia kun mummeli kahtoo sua ku alienia ja puistelee vaan päätään ja huitoo käsillään. Elämys se on kai sekin :DD